Vähäkalorisissa mustaherukoissa on kolme tai neljä kertaa enemmän C-vitamiinia kuin sitruunoissa. Niinpä ne ovat siinä mielessä paljon punaherukoita ravinteikkaampi marja. Lisäksi niissä on runsaasti terpeenejä sekä antosyaaneja, flavonoideja, B-vitamiineja, kivennäisaineita, pektiiniä, tanniineja ja sitruunahappoa. Viimeisimpien tutkimustietojen mukaan mustaherukansiemenöljyssä on paljon gammalinoleenihappoa. Tätä monityydyttymätöntä rasvahappoa käytetään erityisesti tehostamaan sekä ihon että elimistön vastustuskykyä.

(Havenith C. 2016. Marjat. h.fullmann publishing, Potsdam, Saksa, 2016. 49.)

Mustaherukan hyvin säilyvä C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä. Mustaherukoissa on enemmän A-vitamiinia kuin luonnonvaraisissa marjoissa lakkaa lukuun ottamatta.

(Piippo S. 2010. Suomalaiset Marjat. Sinikka Piippo ja Minerva Kustannus, Helsinki, 101.)

• Auttaa painonhallinnassa
• Auttaa painonhallinnassa laihdutusruokavalion ohella
• Auttaa ylläpitämään virtsateiden normaalia toimintaa
• Edistää munuaisten normaalia toimintaa
• Auttaa ylläpitämään lihasten ja nivelten toimintakykyä

Mustaherukka, puolukka ja mustikka lisäävät veren kversetiinipitoisuutta

Mustaherukka, puolukka ja mustikka sisältävät kversetiiniä, joka on eräs marjojen flavonoleista. Flavonoleilla on todettu olevan runsaasti terveysvaikutuksia, kversetiinin on esimerkiksi todettu alentavan verenpainetta (*) sekä ehkäisevän sydän- ja verisuonitautien riskitekijän, ateroskleroosin eli valtimonkovettumataudin syntyä (**). Suomalaisen tutkimuksen mukaan henkilöillä, jotka söivät päivässä yhteensä 100g mustaherukoita, puolukoita ja mustikoita kahdeksan viikon ajan oli veren kversetiinipitoisuus selkeästi (32-51%) korkeampi kuin verrokeilla. Tutkimus osoittaa, että marjat ovat hyvä kversetiinin lähde.

Lähde: Consumption of black currants, lingonberries and bilberries increases serum quercetin concentrations.

* J Am Heart Assoc. 2016 Jul 12;5(7). pii: e002713. doi: 10.1161/JAHA.115.002713. Effects of Quercetin on Blood Pressure: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials.

** Mol Nutr Food Res. 2017 Apr 29. doi: 10.1002/mnfr.201700031. Quercetin protects against atherosclerosis by inhibiting dendritic cell activation.

Tyrnissä on paljon C- ja E-vitamiinia, B-vitamiineja, mukaan lukien B12-vitamiinia, foolihappoa ja beetakaroteenia sekä lukuisia kivennäis- ja hivenaineita ja arvokasta öljyä. Ominaisuuksiensa ansiosta tyrniä käytetään laajalti myös rohdoskasvina.

Tyrni tehostaa verenkiertoa, vahvistaa vastustuskykyä ja auttaa väsymykseen, vilustumiseen ja vatsavaivojen hoidossa. Marjoista saatavaa öljyä käytetään ihonhoitotuotteissa ja monenlaisten ihosairauksien, kuten neurodermatiitin, hoidossa. Sen sanotaan nuorentavan ihoa solujen uusiutumista lisäävien vaikutustensa ansiosta.

(Havenith C. 2016. Marjat. h.fullmann publishing, Potsdam, Saksa, 2016. 124.)

Tyrnimarja on eräs ravintorikkaimmista marjoista. Se sisältää noin 106 bioaktiivista yhdistettä, kuten beetakaroteenia, B-vitamiinia ja runsaasti C-vitamiinia. C-vitamiinipitoisuus on kymmenkertainen verrattuna appelsiiniin. Hivenaineita tyrnissä on runsaasti mm. sinkkiä ja rautaa.

(Lindqvist-Niemelä A. 2006. Elämän eliksiirit. Fuente Verde, 53.)

Marjoissa on erittäin runsaasti antosyanideja, flavonoleja ja fenolihappoja. Antosyanidien koostumus on monipuolinen. Pohjoiset marjat ovat hyvä hydroksikanelihapon lähde. Marjoja kannattaakin ehdottomasti kerätä niiden terveellisyyden vuoksi. Marjat sammuttavat hyvin janon. Niiden on uskottu parantavan virtsateiden kuntoa.

(Piippo S. 2010. Suomalaiset Marjat. Sinikka Piippo ja Minerva Kustannus, Helsinki, 178.)

Variksenmarjan mustat luumarjat kypsyvät keskikesällä, ja niitä voi poimia aina lumentuloon asti. Myös talven yli varvuissa säilyneet marjat ovat syömäkelpoisia. Variksenmarjat ovat terveysmarjoina lähes mustikan veroisia. Variksenmarjoissa on kosolti kuituja ja vitamiineja ja lisäksi erittäin runsaasti flavonoideja.

(Klementtilä H. & Jaakkola L. 2011. Mansimarjasta punapuolaan. Maahenki, Helsinki, 116.)

Pohjoisen kansoille variksenmarja on ollut kautta aikojen tärkeä marja, jota on sekoitettu kaikenlaisiin ruokiin aina lihakeitoista lähtien. Korkeahkon C-vitamiinipitoisuutensa vuoksi variksenmarjaa on käytetty myös keripukin ehkäisyyn. Marjat sisältävät suuren määrän flavonoideja sekä antosyanideja. On sanottu, että variksenmarja sisältää korkeammat määrät antosyanideja kuin mikään muu marja.

(Lindqvist-Niemelä A. 2006. Elämän eliksiirit. Fuente Verde, 70.)

Puolukka on erittäin terveellinen marja. Se sisältää useita eri vitamiineja (C, beetakaroteeni, A, B1, B2 ja B3) sekä arvokkaita kivennäisaineita, kuten kalsiumia, magnesiumia, fosfaattia ja kaliumia.

Lääketieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että puolukka vaikuttaa ehkäisevästi virtsatievaivoihin, kuten virtsarakon tai munuaisten tulehduksiin. Puolukan käyttö ravintona ehkäisee bakteerien leviämistä näille alueille pääasiassa marjojen punaisen värin sisältämien antosyaanien vaikutuksesta. Puolukan sanotaan tehoavan myös vilustumiseen ja erilaisiin reumaattisiin oireisiin.

(Havenith C. 2016. Marjat. h.fullmann publishing, Potsdam, Saksa, 2016. 94.)

Puolukassa löytyi suuria määriä harvinaisia flavonoideja, jotka eräiden tutkimusten mukaan vastaisivat osaltaan pensaskarpalon virtsatietulehduksilta suojaavasta vaikutuksesta. Tarvittava suojavaikutus olisi jo 100 grammassa puolukkaa. Näitä flavonoideja esiintyy myös karpalossa, mustikassa ja juolukassa, mutta 30 kertaa pienempiä määriä kuin puolukassa.

(Lindqvist-Niemelä A. 2006. Elämän eliksiirit. Fuente Verde, 87.)